Paljon aikaa kulunut ja niin monesti on pitänyt tehdä päivityksiä, mutta sitten kun se muistaa ei ole aikaa ja päinvastoin. Nyt on aika kuitenkin skarpata ja kertoa vähän Lurun vuodesta 2008.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Vuoden alustahan taloon tuli vauva. Koirat on alusta asti suhtautunut tulokkaaseen erittäin hyvin. Muutaman kerran vauva on päässyt nappaamaan Lurun turkista nyrkkiotteen ja tämän jälkeen Luru on pyrkinyt pitämään turvavälin vauvaan. Luru ja vauva ovat välillä leikkineet jopa keskenään, mutta Luru on kyllä tosi varovainen ja ei uskalla mennä vauvalta leluja ottamaan. Nyt kun vauva on ruvennut heittämään Lurulle leluja, niin leikitkin sujuvat jo vähän paremmin. Vaikka Lurun ja vauvan lelut ovat sikin sokin olohuoneessa, ei Luru koskaan mene ottamaan vauvan leluja vaan osaa aina poimia joukosta omansa. Tätä kykyä vauvalla ei kyllä ole, ja Lurun lelut menevät suuhun siinä missä omatkin… Koirat on myös nopeasti löytäneet paikkansa päivystämässä ruoka-aikana vauvan syöttötuolin ympärillä ja kyllähän sitä monen moiset ylimääräiset herkut koirien suuhun lentääkin niin vauvan toimesta, kuin sitten emännänkin (Luru saa yleensä vauvan rönät). Lurulla on myös tapana käydä tuikkaamassa vauvalle lohtusuukko vauvan kaatuessa. Ja Luru kyllä osaa pitää puolensa huomion kerjäämisessä. Kun vauvan kanssa istutaan lattialla leikkimässä, tuo Luru myös aina omat lelunsa soppaan ja yhteisleikki sujuukin mainiosti.

 

Keväällä kävimme Lurun kanssa tottelevaisuuskurssilla. No hyvinhän se meni, mutta ehkä lopulta kurssin antimet jäi vähän vähäisiksi. Luru kun on kotioloissa todella kiltti ja tottelevainen ja suurin osa opitusta oli vanhaa tuttua. Mutta kun ympärillä on vieraita koiria, Lurun huomio helposti herpaantuu ja käskyt kaikuu kuuroille korville. Ensimmäinen tunti oli Lurulle suorastaan järkytys. Luru ilmoitti olemassaolostaan päättäväisesti haukkumalla ja eihän siitä tahtonut loppua tulla. Lopulta ohjaaja antoi Lurulle pullosta kunnon vesisuihkun ja Luru järkyttyi tästä niin kovasti että lopputunnin Luru yrittikin kiivetä reittä pitkin selkäpuolelta syliini ja sylkäisi joka ikisen nakkimakkaran palasen suustaan. Remmissä vetäminen on meille siis yhäkin ongelma, mutta eipä tähän ole luvassa ratkaisuakaan. Isäntä kun hoitaa tavallisesti koirien aamulenkityksen ja häntä tuo vetäminen ei kuulemma haittaa lainkaan.

 

Kesä meni mukavasti kahdella mökillä vuoroin vieraillen. Mökillä koirat nauttii saadessaan juosta vapaana. Luru tykkää kovasti kahlailla ja etenkin kuuman kesäpäivän metsälenkin jälkeen se menee usein jäähylle seisoaman meraan tai järveen kainaloita myöten. uimaan se ei mene, tai korkeintaan kepin perässä.

 

 

Luru on ollut pienestä pitäen kova poika saunomaan. Se odottaa kärkkäästi oven takana saunaan pääsyä ja kestää muuten paljon emäntäänsä kovempia löylyjä. Talvisaikaan saakin makeita nauruja kun löylystä kirmaa sekä isäntä että Luru peräkanaa lumihankeen kieriskelemään. Lurun saunainnostus sai meidät jopa tuunaamaan saunaa. Pihasaunan oveen tehtiin ihan oma luukku Lurua varten ja nyt Luru saa maksimoida saunanautinnon voidessaan mennä ja tulla löylyihin miten haluaa. (Yleensä siis emännän mennessä jo vilvoittelemaan Luru jää nautiskelemaan vielä löylyistä). Ja se todella nauttii! Se istuu lauteilla pää jalkojen välissä roikkuen kuonon pää lauteessa silmät kiinni painettuna.

 

Luru on hieno koira ja se on tehnyt vaikutuksen etenkin perheeni miesväkeen. Isäni, veljeni ja isäntä kilvan sen hienoa luonnetta ylistää. Luru on kiltti kaikkien kaveri. Se on aina tervetullut vanhempieni luokse kylään tai pidempäänkin hoitoon ja isäni saa siitä mökillä aina takuuvarman metsäkaverin vanhempien koirien jäädessä löhöilemään mökin ympäristöön. Tuleepa se myös takuuvarmasti toimeen veljeni pienten lasten kanssa, eikä ole suuremmassakaan väkijoukossa koskaan arvaamaton. Ja vaikka Luru ihmisistä kovasti pitääkin, pistää se kyllä kovan metakan pystyyn jos pihaan astuu vieras. Mainio kaveri sanottakoon!!

 

 

Hauskaa Uutta Vuotta 2009!!!